keskiviikko 2. lokakuuta 2013

First steps

Heippa vaan kaikille!

Tänne vihdoin ilmoittautuu toinenkin kirjoittaja. Olemme siis Lauran kanssa käyneet samaa koulua abivuoteen saakka ja nyt tiet erkanivat (mutta vain hieman), kun molemmat aloittivat yliopisto-opiskelut uusissa kaupungeissa. Itse muutin tänne kauas itään lähelle Venäjän rajaa opiskelemaan luokanopettajaksi.

Puhuimme kesällä ennen kummankin muuttoa vegaaniruokavaliosta. Se tuntui kiinnostavan meitä molempia. Olen itse vielä aloitusvaiheilla ja haluan jakaa teidän kanssa seikkailuni ja kokemukseni siitä, miten pyrin elämään mahdollisimman vegaanipainoitteisesti. Olen aina ollut suuri ruoan ystävä ja tiedän, että joistain ruoista tulee olemaan vaikeampi luopua, mutta haluan kuitenkin lähteä yrittämään.

Viime keväänä pohdin kasvissyöjäksi ryhtymistä. Liha ei vaan enää kiinnostanut. Samalla aloin etsiä tietoa lihantuotannosta, joka osittain järkytti. Saattoi hyvinkin mennä päiviä, etten syönyt lihaa. Kotona minulle sanottiin, ettei minun kannata vaivautua semmoisiin. Varsinkin urheilijan ystävänä minulle on aina saarnattu proteiinin saannin tärkeydestä. Pavuista tuli suurta herkkuani siinä vaiheessa.

Vieläkään en valitettavasti voi kutsua itseäni aivan täydeksi kasvissyöjäksi tai vegaaniksi, mutta prosessi on jo käynnissä!

Vegaaniruokavalioon kiinnostuminen tuli vasta myöhemmin kuvioihin. Olen jo pari vuotta kärsinyt kovasta yskästä varsinkin raskaamman urheilusuorituksen aikana - vesipalloilijalle tämä ei ole kovinkaan hyvä uutinen. Kävin lääkärissä, joka ei osannut neuvoa.

Aloin sitten viime keväänä lukiessani pääsykokeisiin testailla olisiko tietyillä ruoilla vaikutusta yskään. Oli helppoa säädellä syömistä, kun itse valmisti omat ruokansa. Jättäessäni maitotuotteet pois viikoksi huomasin heti pienen parannuksen oireissa. Tutkin asiaa tarkemmin netistä ja siellä kerrottiin, miten maidossa oleva proteiini nimeltä kaseiini voi aiheuttaa vastaavia oireita. Silloin kiinnostuin vegaaniruokavaliosta. Tämä oli toisaalta isku sisäiselle juustofanaatikolle, mutta tiesin, että jos halusin päästä eroon pitkään olleesta vaivasta, tämä olisi minun ratkaisuni.

Viime viikolla siirryin soijamaitoon ja minusta tuntuu, etten tule siitä enää luopumaan. Muutos normaalista maidosta ei tuntunut oikeestaan missään ja tykkään paljon soijamaidon mausta. Huomasin myös yskässä jo parannuksia, mikä oli positiivista!

Tänne tulen varmasti kirjoittelemaan paljon minun osastani vegaanimaailmassa ja myös opiskelijaelämästä. Jos vain teiltä lukijoilta löytyy vinkkejä, neuvoja, reseptejä tai muuten vaan haluatte moikata, niin pistäkäähän kommentia tulemaan! Ja jos olette huomanneet vastaavia oireita, jotka pahentuvat maitotuotteista, lukisin hyvin mielelläni teidän kokemuksistanne.

Tähän loppuun vielä kuva minun iltakävelyltäni täällä Saimaan uumenissa. Kunpa tuo järvi ei nyt ihan vielä jäätyisi!

-Anna










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti